Tanja Pelkonen
2.10.2023
Paljon on virrannut vettä Oulujoessa siitä hetkestä, kun istuin Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) neuvotteluhuoneessa kuulemassa esittelyä lääkeautomaatiojärjestelmästä eli lääkevarastointijärjestelmästä aka älylääkekaapista, rakkaalla lapsella kun on monta nimeä. Työskentelin tuolloin teho-osastolla farmaseuttina.
Esittelijä ei saanut minua vakuutettua laitteen ylivertaisuudesta. Melkein vuosi tästä hetkestä laite otettiin koekäyttöön viereisellä teho-osastolla. Minusta tuli yksi pääkäyttäjistä, mutta en ollut edelleenkään aivan vakuuttunut laitteen toiminnasta teholla. Toisin kuitenkin kävi, myös minun ennakkoasenteeni kanssa ja loppu onkin historiaa. Tällä hetkellä ko. sairaalassa on käytössä lukuisia älylääkekaappeja.
Vaikka minun ennakkoasenteeni vastaisesti laite osoittautui menestystarinaksi, ei uuden teknologian käyttöönotto välttämättä ole sitä ollut joka paikassa. Riskit olivat ilmassa myös meidän tapauksessamme. Edettiin niin sanotusti teknologia edellä. Toisinaan älykäs teknologiaratkaisu on osoittautunut hankalaksi kaveriksi ja työskentely sen avulla on koettu työlääksi. Älylääkekaapista voi tulla hankalasti avautuva lääkevarasto ja älykkäästä lääkkeenjakokärrystä lääkkeiden säilytin ja annosten kuljetin. Siihen tarkoitukseen kelpaisi lukollinen tila ja kaappi sekä peltinen instrumenttivaunu.
Muotoiluajattelusta apuja
Sittemmin OYS:n kellariin on muuttanut myös lääkkeenjakorobotti Unto ”uniikki robotiikkaan perustuva annosjakelija”. Kuulin, että sotemuotoiluajattelu on ollut mukana Unton suunnitteluprosessissa. Minua kiinnosti, miten muotoiluajattelua on hyödynnetty uuden teknologian käyttöönotossa ja millaisia hyötyjä siitä on saatu. Tätä kysyäkseni tapasin Knuutin Katjan, joka työskentelee proviisorina OYS:ssa ja on ollut mukana jo Unton synnytystalkoissa.
Noin neljä vuotta sitten Sotemuotoilun emon Piritta Jalosen ideoimassa Design Sprintissä oli tavoitteena kuvata katkeamattoman lääkehoidon prosessi. Tämä Design Sprintin aikana moniammatillisessa yhteistyössä kehitetty ja kuvattu prosessi on Katjan mukaan edelleen ajankohtainen, eikä sitä ole ollut juurikaan tarpeen muuttaa vuosien saatossa. Miksi näin?
Sotemuotoilun ytimessä on asiakas. Lääkehoidon kontekstissa asiakas voi olla lääkkeenkäyttäjä tai sote-ammattilainen. Muotoiluajattelu tuo teknologian hankintaan ja käyttöönottoon mukaan inhimillisen näkökulman. Huomioidaan haasteet ja tehdään lääkehoidon prosessista niin yksinkertainen, että riski virheisiin on teknologian tukemana minimaalinen. Kuten Pohteen asiantuntijaylihoitaja, lääkehoidon prosessien ja osaamisen pitkän linjan kehittäjä Sami Sneck on todennut: ”Tehdään prosessista sellainen, että on helpompi toimia oikein” ja ”tehdään väärin tekeminen tietoisesti sellaiseksi, että se on käyttäjälle hankalampaa”.
Design Sprint oli hyvin suunniteltu ja toteutettu kokonaisuus, kertoi Katja. Paikalla olivat oikeat, asialle omistautuneet henkilöt ja aikaa oli varattu riittävästi. Tavoite oli selkeä, realistinen ja työpajoissa fokus pysyi oikeassa asiassa.
Lähtökohtana inhimillisyys, tavoitteina turvallisuus ja tehokkuus
Sote-alalla teknologiaratkaisuissa on tärkeänä lähtökohtana inhimillisyys ja eettiset lähtökohdat eli potilas- ja asiakasturvallisuuden kohentuminen (joilla saavutetaan myös taloudellisia etuja). Mutta missä ajassa massiivinen hankinta maksaa itsensä takaisin ja millä tavalla? Entä onko robotin hankinta ekoteko? Ilokseni Katja kertoi aiheesta tehtävän tutkimusta paikallisin voimin näistä kaikista näkökulmista!
Prosessien sujuvoittaminen ja yksinkertaistaminen säästää ammattilaisen aikaa ja vähentää lääkehoidon poikkeamia. Taloudellisen näkökulman huomioiminen ja näkyväksi tekeminen on myös osa sotemuotoilun ideologiaa. Asiakaslähtöisyys ei ole pelkästään sitä, että muotoillaan prosessi sellaiseksi kuin asiakas haluaa. Näkökulmia on monia ja siksi avainroolissa on moniammatillinen dialogi ja yhteisen viisauden kiteyttäminen. Siinä sotemuotoilija voi auttaa.
P.S. Miksi koekäyttö teholla onnistui hyvin ennakko-oletuksistani huolimatta? Keskeisintä on aloitus ja ensivaikutelma. Minun teoriani on onnistunut palkitseminen ja riittävästi aikaa käytännön harjoitteluun ennen varsinaista käyttöönottoa: joulusuklaat olivat piilotettuna lääkekaapin lokeroihin ja käytön harjoittelu tapahtui kuin itsestään – suklaapalkalla.
