Sotemuotoilun asiakastarinoita
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan arkkitehtuurityöhön on liittynyt ajoittain mystiikkaa. Teeman kompleksisuuden vuoksi työn arvoa ei ole pystytty läheskään aina osoittamaan, eikä sitä ole osattu vaatiakaan.
”Toimintamme peruspilari on, että arkkitehtuuria ei tehdä suljetussa kopissa arkkitehdeilta arkkitehdeille. Arkkitehtuurityö on hyödyllistä vain, mikäli se kytkeytyy toimintaan ja luo arvoa sote-arkeen”, toteaa sote-arkkitehti, Sotemuotoilun perustajayrittäjä Marko Jalonen.
Kelan pääarkkitehti Mari Peltola-Nykyri tiivistää kokemuksensa yhteistyöstä ja Sotemuotoilun konkreettisesta otteesta tekemiseen “Arkkitehtuurityön teoreettinen puoli on varmasti monilla hanskassa, mutta juuri todella pitkä kokemus kansallisesta sote-arkkitehtuurista erottaa Sotemuotoilun”.
Tiedonhallinnan tulee tuottaa arvoa arjen toiminnalle
Tiedonhallinnan kehittämisen tavoitteena tulee aina ensisijaisesti olla hoidon ja palvelun vaikuttavuus, eli sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työskentelyn edellytysten parantaminen ja asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen. Kun tiedonhallinta palvelee hoidon ja palvelun vaikuttavuutta, se tukee samalla sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen hyödyntämistä toissijaisiin käyttötarkoituksiin ja palvelujärjestelmän edelleen kehittämiseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan arkkitehtuuria on viety Suomessa eteenpäin merkittävästi viime vuosina, paljon potentiaalia on kuitenkin edelleen hyödyntämättä. Olisikin hyvä keskittyä siihen, miten jo olemassa olevia investointeja voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin.
Esimerkiksi Kanta-palveluista ei saada tällä hetkellä kaikkea hyötyä irti, vaikka kokonaisuuteen on investoitu paljon. Olemassa olevia ratkaisuja ja niiden hyödyntämistä voidaan kuitenkin kehittää edelleen. Aina tämä kehittäminen ei tarkoita mittavia muutoksia, vaan pikemminkin jo tehtyjen ratkaisujen kalibrointia.
“Laajan ja monimutkaisen kokonaisuuden yhteensovittaminen vaatii vaiheittaista parantamista. Erityisen tärkeää on esimerkiksi tiedon laatuongelmia mietittäessä tunnistaa se, mitä tietoa oikeasti tarvitaan. Miten tiedonhallinnan toimintamalleja kehitetään asiakas- ja ammattilaislähtöisesti, ja ennen kaikkea miten ne saadaan viedyksi toimintaan”, Marko kiteyttää.
Tiedonhallintaa ja arkkitehtuuria on siis tarpeen kehittää yhdessä toimintaympäristön kanssa, ei erillisinä teoreettisina harjoituksina. Oikeansuuntainen kehitys ei tapahdu itsestään, vaan vaatii tavoitteiden ja kannustinten yhteensovittamista. Tavoitteena on sote-ammattilaisten työn sujuvoittaminen ja asiakkaan tai potilaan edun toteutuminen.
Asiakaskeskeisyydestä on puhuttu sosiaali- ja terveydenhuollossa pitkään, mutta asiakkuudenhallinta on varsinkin julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa melko uusi asia. Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaan palvelukokonaisuuksia tulee monesta muusta toimialasta poiketen käsitellä koko hajaantuneen palvelujärjestelmän laajuudessa, jotta voidaan aidosti puhua asiakaskeskeisyydestä sekä hoidon ja palvelun jatkuvuudesta.
Palvelunjärjestäjät ja -tuottajat ovat tässä avainasemassa itsenäisinä toimijoina kansallisen ohjauksen ja viitekehyksen alla. Suurin osa meistä asioi eri elämänvaiheissa muuallakin kuin omalla hyvinvointialueellaan terveyttään koskevissa asioissa. Tällainen toimintaympäristö vaatii lähtökohdaksi yhteistä nimittäjää, jonka yhtäläisestä toteutumisesta pitää varmistua. Tämä tarkoittaa yhteisiä tiedonhallinnan periaatteita ja yhteistä tietopohjaa. Edellytyksenä on toimiva yhteistyö tiedonhallintaa ohjaavien tahojen, sote-toimijoiden ja ratkaisutoimittajien kesken.
Kansallinen kehittäminen edistää yhteentoimivuutta
Kansallisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa asiakaslähtöisyys, sujuva tiedon liikkuminen sekä yhdenvertaiset palvelut koko maassa ja yhä enenevissä määrin yhteiskäytännöin myös muuhun Eurooppaan.
Sotemuotoilu tuo tähän kenttään syvällistä osaamista ja käytännönläheisiä ratkaisuja. Teemme yhteistyötä ja toimimme kumppanina laajoissa kansallisissa hankkeissa Sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Kansaneläkelaitoksen (Kela) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa uusien kehittämiskohteiden, kuten valtakunnallisen lääkityslistan ja eurooppalaisen terveystietoalueen (European Health Data Space, EHDS) kehittämisen parissa.
EHDS:lla tarkoitetaan jäsenvaltion asukkaan oikeuksien laajentamista mm. siten, että henkilökohtaiset terveystiedot ovat käytettävissä asiakkaan luvalla myös muissa EU-maissa. Näiden kehittämiskohteiden vaikutukset näkyvät suoraan sekä asiakkaiden, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten arjessa sujuvampana tiedonkulkuna.
Kansallisen kehittämisen lisäksi toimimme lähellä sote-arkea hyvinvointialueiden ja muiden sote-palvelunantajien kanssa. Tässä roolissa tuomme asiantuntemusta kansallisen tiedonhallinnan vaatimuksista sote-toimijoiden suuntaan ja vastaavasti ymmärrystä sote-arjesta kansalliseen kehittämiseen.
Määritämme toimeksiannoissamme yhteistyömallin yhdessä asiakkaan kanssa tavoitteiden perusteella: osallistumme tiiviisti yhteistyöskentelyyn asiakkaan tiimien kanssa tai tuomme täsmäosaamista ja konkreettisia parannuksia tiettyyn, määrättyyn tilanteeseen.
“Pitkäaikainen asiantuntemus ja kokemus kansallisen sote-tiedonhallinnan aihepiireistä ja syvällinen ymmärrys tästä koko kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuudesta luovat luottamusta niin Sotemuotoilun asiantuntemukseen kuin tehokkaaseen työotteeseen”, kuvailee erityisasiantuntija Anna Sandberg STM:stä.
