Johdanto
Edellisessä kirjoituksessa havaittiin, että strateginen ennakointi tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon useita hyötyjä. Ennakointi on sotessa haastavaa mutta mahdollista – se vaatii soten ominaispiirteiden, kuten vahvojen professioiden ja tiukan hierarkian, huomiointia. Tarve strategiselle ennakoinnille on siis selkeä, mutta sen soveltamisen, sote-ennakoinnin, osalta ei ole yksiselitteistä ja kaikille sopivaa sapluunaa. Sen sijaan tarvitaan erilaisia tapoja eri tasoille ja erilaisille toimijoille, soten ominaispiirteet huomioiden.
Sote-ennakointi = sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuva, toimialaan ja toimintaympäristöön sovellettu, tulevaisuustyö
Strateginen ennakointi eri tasoilla
Kansallisella tasolla Suomessa ennakointia tehdään aktiivisesti. OECD:n Anticipatory Innovation Governance -malli antaa yhden hyvän näkökulman asiaan, ja tässä Suomi on esimerkkimaana ja aktiivisena kehittäjänä (OECD). Suomalaisen ennakointijärjestelmän hajautettu ja yhteistyöhön perustuva luonne onkin saanut tunnustusta maailmanlaajuisesti. Hyvän kuvan kokonaisuudesta antaa Valtioneuvoston tilaama selvitys Kansallinen ennakointi Suomessa 2020 (Pouru ym. 2020).
Systemaattisesta kehitystyöstä huolimatta ennakoinnin vaikutus päätöksentekoon on edelleen rajallista (OECD 2022). Kansallisella tasolla tehtävää ennakointia saisi soten osalta vahvistaa ja yleiseen keskusteluun tarvittaisiin monipuolisempia tulevaisuuskuvia masentavien maalailuiden rinnalle.
Hyvinvointialueiden tasolla julkista tietoa ennakoinnin nykykäytänteistä ei juurikaan ole. Seitsemällä hyvinvointialueella on tulevaisuuslautakunta, joiden painotus vaihtelee alueittain. Myös niiden rooli vaihtelee, tulevaisuuslautakunnasta riippuen se valmistelee, ohjaa, edistää tai osallistuu hyvinvointialueen strategian valmisteluun.
HVA-tasolla ennakointikyvykkyyttä voitaisiin lähteä rakentamaan saman aikaisesti eri suunnista, mm. tunnistamalla yksilöiden tulevaisuusosaamista ja aloittamalla sen edistäminen, tunnistamalla sopivimmat ”valmiit” ennakoinnin viitekehykset/prosessit sekä kuinka ne istuvat nykyisiin päätöksentekoprosesseihin, tunnistamalla ja nimittämällä sopivimman omistajan ennakoinnille. Hyvinvointialueilla keskeistä olisi systemaattisuus ja olemassa oleviin prosesseihin integrointi. Ennakointiosaamista tarvitaan myös hankkeiden ja projektien sisällä.
Kunnat ovat keskeinen osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämissä, ja niissä ennakoinnilla on pitkät juuret, vaikkakin ennakointi on keskittynyt tilastollisten analyysien ja ennusteiden ympärille (kts. Jäppinen & Pekola-Sjöblom 2020). Hyvinvointialueiden aloittamisen myötä muutoksia on toki voinut kuntien ennakointitoimintaan tulla. Yhteistyö kunnat-hyvinvointialueet-hallitus -akselilla on välttämätöntä, myös ennakoinnin osalta – tarvittava ja tuotettava tieto on erilaista ja toisiaan täydentävää. Maakuntien tasolla ennakointia tehdään aktiivisesti ja ennakoinnista on usein hyvin saatavilla tietoa (esim. Keski-Suomi https://info.keskisuomi.fi/), joskin vaihtelua esiintyy.
Järjestöt ovat merkittäviä toimijoita sotealalla ja niiden toiminnassa ennakointi on osittain jo hyvin mukana, ja aktiivista työtä tehdään sen edistämiseksi. 2024 vuoden loppuun asti kestänyt Kansalaisareenan Kohti tulevaa -hanke on kaikkien järjestö- ja vapaaehtoistoimijoiden oma ennakointihanke, jolla vahvistettiin kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisvaikuttamisen tulevaisuuskestävyyttä (https://kansalaisareena.fi/hankkeet/ennakointi/). Sosteella on myös ennakointia edistävää toimintaa (https://www.soste.fi/jasenjarjestoille/ennakointi-ja-strategiatyo/).
Ennakointi istuu järjestöihin niiden verkostomaisen ja osallistavuuden vuoksi erityisen hyvin, mutta yksittäisten järjestöjen tiukat resurssit voivat olla suuri haaste. Järjestöt tuovat mahdollisuuden tunnistaa ja tehdä ymmärrettäväksi hyvin monipuolisesti erilaista tulevaisuustietoa, tämä pitäisi vaan muiden sote-toimijoiden vielä hyödyntää.
Yksittäisten julkisten organisaatioiden osalta tietoa ennakoinnin hyödyntämisen nykytilasta on kehnosti. Niille on tarjolla paljon valmista materiaalia mitä lähteä soveltamaan. Iso osa saatavilla olevasta materiaalista on kehitetty liike-elämän tarpeisiin, jolloin ennakoinnin tavoitteet ja toimintamallit eivät välttämättä täysin kohtaa julkisen soten tarpeisiin, kuten yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, laajan osallisuuden ja pitkän aikavälin kestävyyden huomioiminen.
Tämän vuoksi on tärkeää, että julkisen soten organisaatiot räätälöivät ennakointimenetelmiä omiin tarpeisiinsa sopiviksi, varmistaen, että ennakointi tukee sekä palvelujen kehittämistä että henkilöstön ja asiakkaiden hyvinvointia. Lisäksi organisaatioiden kannattaa panostaa henkilöstönsä tulevaisuusosaamisen kehittämiseen, jotta ennakointi integroituu osaksi päivittäistä toimintaa ja strategista päätöksentekoa.
Yksityiset organisaatiot sekä työterveyshuolto ovat tärkeät osat sote-palvelujärjestelmässä. Etenkin globaaleissa organisaatioissa ennakointia on tehty jo pidempään ja liike-elämän tavoitteisiin sopivia menetelmiä ja prosesseja on kuvattu kattavasti niin tieteellisissä artikkeleissa, case-tapauksissa sekä white paper-julkaisuissa. Rooli osana sote-palvelujärjestelmää tuo näihin toki omat painotuksensa. Ketterä toimintakulttuuri tekee ennakoinnin tukeman rohkeamman innovoinnin ja uusien toimintamallien luomisen helpommaksi kuin julkisella sektorilla.
Yksittäisen ammattilaisen kohdalla tarvitaan etenkin tulevaisuusosaamista. Se auttaa ymmärtämään ja sietämään epävarmuutta sekä muutosta. Se auttaa myös tunnistamaan muutoksen siemeniä sekä oman roolin osana paremman tulevaisuuden tekemistä. Toimijuus oman ja läheisten tulevaisuuden suhteen on tärkeä voimavara jatkuvassa muutoksessa olevassa maailmassa. Parhaimmillaan ammattilainen voi tukea asiakkaiden ja potilaiden tulevaisuustoivoa ja toimijuutta, sekä pääsee hyödyntämään näkemystään koko organisaatiota koskevassa ennakoinnissa.
Taulukko1. Kooste sotetoimijoista ennakoinnin erityispiirteineen
Toimija | Ennakoinnin nykytila ja erityispiirteet | Ennakoinnin hyötyjä |
Kansallinen taso | Globaalisti huipputasoa. Kehityksestä huolimatta ennakoinnin vaikutus päätöksentekoon on edelleen rajallista. | Tukee pitkäjänteistä ja strategista päätöksentekoa sekä vahvistaa yhteiskunnan kykyä varautua tulevaisuuden haasteisiin. |
Hyvinvointialue | Huono julkinen näkyvyys tämänhetkiseen ennakointityöhön. Suuri vaihtelu alueiden välillä. Tiukka ohjaus kaventaa strategista pelivaraa. Osalla alueista on tulevaisuuslautakunta. Ennakointikyvykkyyttä tulisi kehittää systemaattisesti ja integroida prosesseihin. | Tukee strategian valmistelua, mahdollistaa alueellisen tilannekuvan tuottamisen ja jakamisen sekä edistää verkostojen avulla uusien mahdollisuuksien ja uhkien tunnistamista. |
Kunta | Ennakoinnilla pitkät juuret, etenkin suurissa kaupungeissa ja kuntayhtymissä. HyTe-painotus osana palvelujärjestelmää. | Mahdollistaa paikallisen tilannekuvan tuottamisen ja jakamisen sekä tukee uusien toimintamallien kehittämistä verkostoyhteistyön avulla. |
Järjestö | Kansalaisten osallistuminen, yhteistyö ja verkostot, haavoittuvassa asemassa olevien tavoittaminen. | Edistää hyvinvoinnin rakentamista, kestävien toimintamallien kehittämistä ja palveluiden parempaa kohdentamista kohderyhmien tarpeisiin. |
Yksittäinen julkinen sote-organisaatio | Huono julkinen näkyvyys tämänhetkiseen ennakointityöhön. Tarjolla paljon liike-elämän tarpeisiin kehitettyä materiaalia. Julkisen soten erityispiirteet vaativat ennakoinnin räätälöintiä. | Tukee haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistamista, parantaa päätöksentekoa sekä tukee palveluiden pitkäjänteistä kehittämistä. Tukee resurssien suuntaamista, henkilöstön osaamisen kehittämistä ja innovaatioiden hyödyntämistä. |
Yksityinen sote-organisaatio | Liike-elämän tarpeet ja tavoitteet, ketteryys ja innovaatiot. Rooli osana julkista soten palvelujärjestelmää elää. | Parantaa kannattavuutta, edistää oppimista ja vahvistaa organisaation resilienssiä. |
Ammattilainen | Asiakasrajapinta ja toiminnan tarpeiden tuntemus. Tulevaisuusosaaminen auttaa ymmärtämään ja sietämään muutosta. Mahdollisuus tukea asiakkaiden ja potilaiden tulevaisuustoivoa sekä toimijuutta. | Auttaa hallitsemaan epävarmuutta, tunnistamaan muutoksen siemeniä ja tukee organisaation jatkuvaa kehitystä. |
Yhteenveto
Strateginen ennakointi on elintärkeä työkalu sosiaali- ja terveydenhuollon monimutkaisuuksien ja epävarmuuksien navigoimiseksi. Ymmärtämällä, mitä ennakointi on ja miten se eroaa perinteisestä suunnittelusta, tunnistamalla sen lukuisat hyödyt ja integroimalla sen organisaation toimintaan, johtajat voivat parantaa päätöksentekoa, ennakoida tulevia haasteita ja edistää toivottavia tulevaisuuksia.
Tyhjästä ei tarvitse lähteä. Toimivia rakenteita jo sote-kentällä on ja tutkimus- ja liikemaailma tarjoavat runsaasti esimerkkejä sekä koeteltuja toimintatapoja, joilla lähteä sote-ennakointia edistämään. Eiköhän tartuta toimeen!
Tulevissa blogeissa syvennymme keskeisiin ennakointityökaluihin ja -tekniikoihin, tutkimme ennakointikehyksen kehittämistä organisaatiollenne ja keskustelemme kriittisen ennakoinnin tärkeydestä oletusten haastamisessa ja tulevaisuuden näkökulmien uudelleenmäärittelyssä. Hyödyntämällä strategista ennakointia sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat voivat luoda kestäviä, sopeutuvia ja innovatiivisia organisaatioita, jotka ovat valmiita tulevaisuuden moninaisiin haasteisiin ja yllätyksiin.
