Ajatus tämän pienimuotoisen selvityksen koostamiselle lähti liikkeelle Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivien ohjelman valmistelun yhteydessä. FCG Finnish Consulting Group Oy:n luotsaama tapahtuma kokoaa yhteen vuosittain suuren joukon sote-alan digitalisaatiosta kiinnostuneita asiantuntijoita ja johtajia. Vuoden 2024 päivien ohjelmiston yhdeksi teemaksi oli valikoitunut ajankohtainen aihe: Digipalvelut osana sote-palveluita, jonka yhteydessä järjestettiin myös vuorovaikutteinen foorumi aiheella Mitkä digipalveluista voisivat olla kansallisia, mitkä alueellisia.

Aihe on hyvin ajankohtainen ja hyvinvointialueuudistuksen myötä se on herättänyt paljon keskustelua. Suuri osa hyvinvointialueista on tiiviillä tahdilla perustanut digitaalisia sote-keskuksia, kilpailuttanut sähköisen asioinnin alustaratkaisuja, ottanut käyttöön alueellisia digipalveluita, tarkastellut palvelutarjoamaansa ja käytössä olevia digiratkaisuja. Karsinut, laajentanut ja yhtenäistänyt.

Digipalveluiden varaan lasketaan paljon. Yleisesti ottaen voinee kiteyttää, että toiveena on digipalveluita hyödyntämällä saada tehtyä enemmän vähemmällä. Sujuvasti, tehokkaasti, tuottavasti ja asiakaslähtöisesti, palveluiden laadusta tinkimättä.

Tämä on aihe, johon liittyy paljon ajatuksia, näkökulmia, mielipiteitä ja tunnettakin. Osa ihmisistä on sitä mieltä, että Suomessa, jonka asukasluku on yhteensä eurooppalaisen suurkaupungin väkiluvun verran, ei pitäisi olla tarvetta alueellisille palveluille. Osa puolestaan liputtaa sen puolesta, että terveen markkinan, innovaatioiden syntymisen ja ketteryyden nimissä palveluita tai ratkaisuja ei pitäisi lähteä rakentamaan kansallisesti.

Tavoitteellisen tekemisen tueksi ja hyvinvointialueiden työtä ohjaamaan pyritään laatimaan myös kansallisia suuntaviivoja. Tällä hetkellä valmisteilla on mm. kansallinen Digivisio, jonka tarkoituksena on asettaa pidemmän tähtäimen tavoitteet ja askelmerkit digitalisaation ja tiedonhallinnan kehittämiselle Suomen sotessa. Pohdinnassa on ollut mm. kansallisen digiklinikan perustaminen ja paljon keskustellaan siitä, mitkä digipalvelut voisivat olla kansallisia, mitkä alueellisia.

Selvää on, että jokaisen alueen ei kannata tehdä kaikkea itse, mutta miten tunnistaa ne palvelut ja ratkaisut, joiden osalta kannattaa lähteä tavoittelemaan kansallista yhtenäisyyttä? Ja ne, joiden osalta on parempi keskittyä hyvinvointialuetasoiseen tai hyvinvointialuetta laajempaan, mutta ei kuitenkaan kansallisesti yhtenäiseen ratkaisuun?

Olemme kaikki varmasti kuulleet erilaisia näkemyksiä, perusteluita ja ajatuksia siitä, miten palvelut tulisi toteuttaa. Huomioitavaa on, että kokonaisuus on valtava, sisältäen hurjan määrän eri ulottuvuuksia: Puhutaanko teknisistä ratkaisuista, palvelutuotannon järjestämisestä, yhtenäisestä tavasta tuottaa palvelu tai asukkaalle yhden luukun periaatteella toimivasta kanavasta, joka näyttäytyy asukkaalle kansallisesti yhtenäisenä palveluna, mutta konepellin alla palvelu toteutetaan alueellisilla ratkaisuilla ja palvelutuotannolla?

Päätimme selvittää tätä kokonaisuutta ja eri näkökulmista asiaa tarkastelevien ajatuksia aiheeseen liittyen. Rakensimme aiheesta lyhyen kyselyn, jonka pohjalta koostettuja tuloksia kävimme läpi Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä. Tähän raporttiin on koottu yhteenveto kyselyn tuloksista täydennettynä ATK-päivien yhteisen foorumin keskeisillä nostoilla teemaan liittyen.

Pääset lukemaan raportin 👇

 

Raportti Sotemuotoilu Oy Mitkä digipalvelut voisivat olla kansallisia mitkä alueellisia