Kuinka teknologia voi tukea ikääntyneiden lisäksi myös muiden hyvinvointialueen asukkaiden kotona asumista?
Kotona asumista tukevat teknologiat, kuten lääkeautomaatit, turvapuhelimet ja aktiivisuussensorit, tuovat turvaa ja helpotusta arkeen. Niiden hyödyntäminen ikäihmisten palveluissa on jo tuttua, mutta sen käyttöä voidaan laajentaa myös mielenterveys-, päihde- ja vammaispalveluiden asiakkaille. Tätä taustaa vasten Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Sotemuotoilu Oy:n asiantuntijat toteuttivat yhteisprojektin.
Projektin tausta
Päijät-Hämeen hyvinvointialue julkaisi vuonna 2023 ikääntyneiden palveluiden järjestämissuunnitelman, jonka yhtenä alatavoitteena on hyödyntää systemaattisesti kotona asumista tukevia teknologioita. Vuoden 2024 alussa hyvinvointialue perusti ydinryhmän kehittämään näiden teknologioiden käyttöä eri asiakasryhmille, kuten ikääntyneille, vammaispalvelujen ja psykososiaalisen kuntoutuksen asiakkaille. Tavoitteena on löytää ja skaalata uusia kotona asumista tukevia ratkaisuja yli toimialarajojen. Ydinryhmän työ pyritään integroimaan pysyväksi osaksi hyvinvointialueen toimintaa. Yhteistyön tulevaisuuden tavoitteita voivat olla esimerkiksi yhteiset hankinnat ja mahdollisen hyvinvointialueen yhteisen teknologiakeskuksen perustaminen.
Ydinryhmä teki yhteistyössä Sotemuotoilu Oy:n kanssa iHAC-rahoituksen tukeman kehittämisprojektin. Projektissa tunnistettiin asiakaspersoonia ja suunniteltiin palvelupolkuja, skenaarioita ja tulevaisuuden tarpeita kotona asumista tukevan teknologian näkökulmasta, painottaen ennaltaehkäisevää toimintaa.
Projektin toteutus
Projektin toteutus perustui iHAC-rahoituksen tuomiin sekä projektin omiin tavoitteisiin, joissa painotettiin ennaltaehkäisyä, teknologiaa, yhteiskehittämistä ja tulevaisuusorientoitunutta näkökulmaa. Toteutukseen kuuluivat seuraavat vaiheet:
- Nykytilan kuvaus – asiakaspersoonien ja teknologian hyödyntämisen prosessin kuvaaminen.
- Työpaja I – asiakaspersoonien täydentäminen ja teknologian mahdollisuudet.
- Työpaja II – tulevaisuuden kehityskulkujen tunnistaminen ja niiden linkittäminen asiakkaiden tarpeisiin sekä KATI-malliin (kuva).
- Service blueprintin luominen – kaksi blueprintiä luotiin aiempien vaiheiden pohjalta
Kuva 1. Ikäteknologian käytön kansallinen toimintamalli (KATI-malli)
Työpajoissa hyödynnettiin eläytyvää tarinointia, jotta päästiin ensin syventymään asiakaspersoonien tarpeisiin ja toiveisiin, ja niiden pohjalta tunnistamaan teknologian mahdollisuuksia. Tulevaisuustutkan ja skenaarioiden avulla saatiin kehittämiseen mukaan vahva tulevaisuusorientaatio, ja kun mukaan tuotiin vielä KATI-malli, päästiin rakentamaan kaksi service blueprintiä, joiden avulla voidaan pilotoida uusia tapoja hyödyntää teknologiaa hyvinvointialueella. Service blueprintit laadittiin kahdelle eri asiakasprofiilille: toinen ikääntyneelle asiakkaalle erityisesti ennaltaehkäisevästä näkökulmasta ja toinen psykososiaalisten palveluiden aikuiselle asiakkaalle.
Keskeiset havainnot
Teknologian hyödyt muille kuin ikäihmisille
Projektin aikana tuli vahvasti esiin näkemys, että teknologiat ovat hyvin laajasti eri käyttäjäryhmille hyödynnettävissä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ollaan edelläkävijöitä teknologian hyödyntämisessä ikäihmisten osalta ja tätä ymmärrystä, osaamista sekä näkemyksellisyyttä pitää laajentaa myös muihin käyttäjäryhmiin, etenkin vammaispalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden puolelle. Jo käytössä olevien toimintamallien pohjalta on hyvä lähteä toimintaa laajentamaan!
Tulevaisuusorientaatio on kehittämisessä tärkeää
Kehityskulkujen ja muutossignaalien tunnistaminen on tärkeää. Sen avulla voidaan tunnistaa tulossa olevia ratkaisuja (niin teknologisia kuin sosiaalisia) ja niiden vaikutuksia sote-palveluihin. Lisäksi voidaan tunnistaa, millaista kyvykkyyttä tulisi kasvattaa, jotta uudet ratkaisut voidaan ottaa nopeasti ja sujuvasti hyvinvointialueella käyttöön.
Ennaltaehkäisevä näkökulma
Teknologian ennaltaehkäisevä käyttö edellyttää, että eri asiakasryhmät ja heidän tarpeensa sekä toiveensa tunnistetaan. Esimerkiksi harrastusryhmät voivat olla otollisia paikkoja tutustuttaa ihmisiä teknologiaan. Teknologiatietoisuutta ja niiden hyödyntämistä voisi lisätä myös showroom, paikka teknologioihin tutustumiseen ja niiden kokeilemiseen!
Helppo käyttöönotto ja tuki ongelmatilanteissa
Teknologian käyttöönottoa helpottavat selkeät ohjeet, opastus ja helposti saatavilla oleva tuki. On tärkeää varmistaa, että asiakkaat saavat apua ongelmatilanteissa nopeasti ja helposti – oli tuki sitten hyvinvointialueen, teknologiatoimittajan tai vaikkapa järjestön tuottamaa.
Teknologiatoimittajien ja henkilöstön osaaminen
Teknologiatoimittajien rooli on keskeinen teknologian käyttöönotossa. Heidän aktiivisempi osallistuminen laitteiden esittelyyn ja markkinointiin, esimerkiksi sote-keskusten tiloissa tai jo mainitussa showroomissa, auttaisi tietoisuuden lisäämistä. Henkilöstön osaaminen teknologian suhteen on myös merkittävää – koulutuksella voidaan vahvistaa heidän valmiuksiaan suositella teknologiaa asiakkaille.
Kuva 2. Projektitiimi ja fasilitointipossu. Vasemmalta Saila Immonen, Jukka Grip, Heidi Paakkari, Niina Kuurma, Sauli Hyväri
Lopuksi
Kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja on jo paljon, ja lisää tulee jatkuvasti. On tärkeää, että niitä hyödynnetään asiakkaiden tarpeisiin pohjautuen. Yhteiskehittämisen avulla voidaan tunnistaa asiakaslähtöisiä mahdollisuuksia tukea asiakkaita heidän arjessaan, ja teknologia voi tuoda merkittävän avun näihin tarpeisiin. Samalla tunnistetaan myös käytäntöjä ja mittareita systemaattiselle vaikutustenarvioinnille.
Teknologian hyödyntäminen vaatii tietoisuutta niin ammattilaisten kuin asiakkaiden keskuudessa. Ennaltaehkäisevän työn haasteena on tavoittaa ihmiset ennen kuin he itse tunnistavat tuen tarpeen – tähän voivat auttaa showroomit ja muut monipuoliset mahdollisuudet, joissa teknologiaa esitellään ja joissa teknologisia laitteita pääsee konkreettisesti kokeilemaan. Aidolla, yli organisaatiorajat ulottuvalla yhteistyöllä voidaan oppia toisilta ja tuottaa kustannustehokkaita palveluja.
